Itkettää, mutta siitä huolimatta hymyilen ja flirttailen. Haluaisin huutaa kaikille, että katoaisivat elämästäni. En halua olla yksinäinen, mutta en halua myöskään pitää yllä suhteita, jotka ovat olemassa vain siitä syystä, että olisi jotain. Olen säälittävä.

Tajusin tänään, että se epämääräinen tunne, joka ahdistaa minua, johtuu siitä, että olen vieläkin niin käsittämättömän rakastunut ihmiseen, jonka kanssa luulin jakavani loppuelämäni, vaikka tässä iässä ei kai pitäisi sellaisia kuvitelmia pitää yllä. Tiedän, että kyse on minun virheestäni; minä halusin itsemurhaa niin paljon, etten kyennyt näkemään, että minua olisi rakastettu siitä tappavasta olotilasta huolimatta. Mutta minä rakastin niin paljon, etten halunnut milläänlailla vahingoittaa sitä ihmistä, vaikka vahingoitin pahimmalla mahdollisella tavalla. Kestää vuosia, että voin antaa itselleni anteeksi, etten kyennyt näkemään sitä, mitä muut näkivät. En vain välttämättä koskaan elä niitä vuosia. Kukaan ei ole ikinä rakastanut ja välittänyt minusta siten ja ainakin tänään olen liian naiivi uskomaan, että niin tulisi enää koskaan tapahtumaankaan. Olen onnellinen siitä ajasta, jonka sain olla hänen lähellään. Hänen elämänsä on nykyisin aivan toisenlaista, mutta toivon vilpittömästi, että hän on niin onnellinen, koska se on niitä harvoja asioita, joilla on jotain merkitystä minulle. Aamulla herään muistoihin eräästä juhannuksesta, päivästä, jolloin hän kertoi rakastavansa minua ja viimeisestä illasta. Minä rakastan ja hyväksyn, että kuolen yksin ja väkivaltaisesti.

Minä en jaksaisi olla. Huomenna on taas velvollisuuksia, jotka tulisi hoitaa. Minulta puuttuu rohkeus sanoa ääneen, että en jaksa, otan vain hiljaa vastaan tehtävät, jotka minulle osoitetaan. Huomisen jälkeen ei pitäisi pitkään aikaan olla mitään. Huomenna voisin tyhjentää lääkekaappini, nukkua prinsessaunta sata vuotta ja olla heräämättä, koska uljasta prinssiä ei enää tule.

Haluan pois.

"Anna meille meidän syntimme anteeksi. Anna meille meidän jokapäiväinen kykymme suruun, sillä emme tiedä erheidemme kantomatkaa."